Ponnistelut elokuvatoiminnan kehittämiseksi ja elvyttämiseksi Vantaan Rekolassa ja Tuusulan Hyrylässä jatkuvat edelleen. Pop Up Kino Helsingin kumppanina Vantaalla toimii Tila ja toiminta ry ja Tuusulassa Prijuutti ry.
Seuraava leffatapahtuma Tuusulassa:
Rykmentin kino: pop up -leffateatteri Tuusulassa 28.2.-1.3.2020
Seuraava leffatapahtuma Vantaalla / Rekolassa:
Rekolan kino: leffaviikonloppu vintage-teatterissa 6.-8.3.2020
Lämpimästi tervetuloa!
Tästä blogista on nyt poistettu digitaalisiin aiheisiin ja matkailuun liittyvät jutut. Nuo sisällöt tuotiin tänne joitain vuosia sitten kahdesta muusta ylläpitämästäni blogista (Digitaalinen elämä ja Matkamittari). Toiveena alunperin oli, että digi- ja matkailu-aihepiirit jatkaisivat osana tätä blogia. Lopulta oli kuitenkin viisaampaa kuopata koko osiot, koska aikaa niiden ylläpitämiseen ei enää ollut.
Lunki-blogi jatkaa tästä eteenpäin allekirjoittaneen henkilökohtaisena ”avautumis-alustana” eli tulen jatkossakin kirjoittamaan tänne sekalaisista aiheista – sikäli kun aihetta ilmenee. Be seeing you!
Vantaalla ja Tuusulassa pääsee pian nauttimaan loppukesän illasta ja elokuvan taista samalla kertaa. Lunki-blogi suosittelee ja on itsekin mukana!
Vuorossa on Kaljakellunta 2019 loppuraportti Roast Boatin suunnalta. Tämä on jatkoa juttusarjan edelliselle osalle.
Eilinen kauniissa kesäsäässä vietetty Kaljakellunta onnistui täysin odotusten mukaisesti. Itse rakentamamme Roast Boat kannatteli hienosti kolmea miestä (Antto, Paavo ja Mikko) sekä painavahkoa tavaralastia. Lisäksi perässä lipui kaksi Roast Boatiin ihastunutta ”merenneitoa”, Mimmy ja Siri sekä kaljoja kelluttaneet pinkit tiput. Keulassa joen siisteys-vahtia piti pahvinen ”Seppo”.
Tässä lautaltamme kuvattu timelapse-video kellunnan alkuvaiheesta:
Jos haluat katsella 360-asteen videon, jossa voit itse kääntää kameraa haluamaasi suuntaan niin sellainenkin pätkä kuvattiin:
Roskaamisen estämiseen ja tapahtuman positiivisen maineen säilyttämiseen tähdännyt kampanja, josta aiemmissa juttusarjan osissa jo kerroinkin, onnistui erinomaisesti. Roskapaatin ja Roast Boatin lisäksi joelle jalkautuivat Helsinki Foundation ja Luontoliiton Itämeriryhmä. Myös Sea Shepherd Finland oli ilmoittanut järjestävänsä kelluntaa seuraavalle päivälle siivoustapahtuman.
Suurimman kiitoksen kuitenkin ansaitsevat kaikki ne sadat kaljakellujat, jotka tänä vuonna käyttäytyivät todella hienosti. Lautallamme seilannut ja kippariasuun tälläytynyt Roast Master Antto Terras saikin nauttia kellunnasta ilman työtehtäviin ryhtymistä. Muutamille pienimelaisille miespuolisille kellujille Terras toki keksi naljailla ja lisäksi hän kehotti rannalla katselleita miehiä jättämään perheensä ja lähtemään mukaansa merille.
”Jos ei ole roskaajia, ei ole roastattavaakaan!”, totesi Antto Terras kuitenkin monille rostausta pyytäneille. Kiitos Antto mukana olosta ja riittävän pelotevaikutuksen aikaansaamisesta!
Seilasimme koko kelluntareitin alusta loppuun ja tänä aikana löysimme vain kaksi jokeen päätynyttä juomatölkkiä sekä yhden muovipullon. Nuokin olivat pidempään vedessä viruneita eli eivät olleet jääneet jokeen ainakaan tämän vuoden kellujilta.
Yhden puhjenneen kumiveneen kävimme noukkimassa kelluntareitin varrelta, mutta sekin oli jo melkein asiallisesti hylätty puistonpenkin ja roskapöntön viereen (jatkossa suosittelemme toki viemään nämä ihan sinne jätelavalle asti).
Päätöspisteeseen tultuamme soitimme Roskapaatin ideoineelle ja toteuttaneelle Riinalle, joka seilasi vähän taaempana kelluntajoukoissa. Riina kertoi heidän joukkionsa löytäneen hieman enemmän kerättävää, mutta fiilis kuulosti sielläkin oikein hyvältä. Kävin myös tarkistamassa starttipaikan kellunnan jälkeen enkä löytänyt sieltä mitään moitittavaa. Tässä kuva Heurekan edestä kellunnan jälkeen n. klo 18:30.
Erityiskiitos myös kaikille Kellujat vesistöjen ja rantojen puhtauden puolesta facebook-ryhmään liittyneille sekä niille, jotka ovat omilla toimillaan, viesteillään ja esimerkillisellä käytöksellään edistäneet kelluntaperinteen siisteyttä ja positiivisen fiiliksen ja maineen säilyttämistä. Monesti ne pienet teot, jotka eivät edes ylitä uutiskynnystä ovat niitä isoimpia.
Koko päivän aikana emme kuulleet yhtään negatiivista kommenttia rannalta katselijoilta. Jopa joen rannan asukkaat olivat meille ystävällisiä ja yksi tarjosi jopa oman asuntonsa vessaa käyttöön naispuolisille seuralaisillemme. Upeaa asennetta! Kiitos!
Ja mikä ehkä uskomattominta, myös valtamedian uutisointi saatiin tänä vuonna käännettyä positiiviseksi.
Helsingin Sanomat: Tällaista oli Kaljakellunnassa: HS seurasi kellujia vedenpinnan tasolla kajakeissa
Iltalehden hauska video starttipaikalta (myös Roast Boat ja sen perässä kelluneet tiput pääsivät mukaan videolle): https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13109051-ce6d-4a68-b1c3-d0747371c449
MTV Uutisten video oli myös mieltä lämmittävä ja siinä ääneen pääsivät mm. Roskapaatin ja Helsinki Foundationin edustajat: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaljakellunnan-suosio-laski-keravanjoessa-lillujia-tana-vuonna-vain-noin-600/7501420?fbclid=IwAR1tm6LM0G5xWwaVrRVzmpSJRWbIJaz8EhtEoMI3tenspTum_Zhe8yxgqmA
Lisäys: Alla vielä Roast Boatin reitti GPS-seurantana. Kalorikulutustiedot ei välttämättä pidä ihan paikkaansa 😀
Roast Boat kiittää, kuittaa ja palaa todennäköisesti linjoille aiheesta ennemmin tai myöhemmin.
Päivitys 4.8.2019 klo 15: Jutun tekstiä muokattu ja yksi kuva lisätty
Päivitys 5.8.2019 klo 20: Pari muokkausta ja Hesarin jutun linkki lisätty loppuun
Tämä on jatkoa juttusarjan edelliselle osalle.
”Roast Boat” on tänään koeuitettu ensimmäisen kerran. Paatti oli yllättävän vakaa myös kahden hengen kuormalla. Kaljakellunta-tapahtumaan tulee vielä muutakin roinaa mukaan ja lauttaa myös tuunataan ulkonäöllisesti, mutta jo nyt uskallan todeta, että Roast Boat tulee todellakin toteutumaan.
Tämän nyt valmistuneen lautan lisäksi hankittuna on: kahdet roskapihdit, kaksi jätesäkkitelinettä, käsivinssi (uponneiden veneiden nostoa varten) sekä äänentoistolaitteet. Antto Terras (Roast Master) on ilmoittanut olevansa valmis iskemään tältä lautalta käsin sanansäilällä kaikkia jokeen tai sen rannoille uskaltautuvia. Jotain yllätyksiäkin on kuulemma suunnitteilla.
Kellujat vesistöjen ja rantojen puhtauden puolesta -Facebook-ryhmässä käydään edelleen keskustelua siitä mitä roska-ongelman ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä. Mm. Luonto-Liiton Itämeriryhmä on aktivoitunut asiassa ja aikoo jalkautua mukaan Kaljakelluntaan. Isot peukutukset sinne! Myös Riinan ja kumppaneiden ”Roskapaatti” on ilmoittanut olevansa täydessä valmiudessa pelastamaan maailmaa. Tästä se lähtee!
Näin Roast Boat rakentui:
Lue juttusarjan kolmas ja viimeinen osa ››
Kaljakellunta ilahduttaa, mutta myös ärsyttää nykyään monia. Suurin syy ärsytykseen lienee siinä, että uutisissa revitellään joka vuosi isoilla otsikoilla sitä kuinka paljon roskaa osallistujat jättävät taakseen. Se on toki tottakin – mutta vain osittain. Kirjoitin aiheesta vuoden 2018 kellunnan jälkeen otsikolla KALJAKELLUNTA 2018 JÄLKIPYYKIT.
Kirjoitus oli ehkä vähän kärkevä, mutta haluan muistuttaa, että se sai alkunsa siitä, kun valtamediassa ja sosiaalisessa mediassa alkoi levitä negatiivisia kirjoituksia, jotka eivät edes millään tavalla perustuneet faktoihin. Homma alkoi muistuttamaan vihapuhetta ja nettikiusaamista kaikkia kelluntaan osallistuvia kohtaan.
Suurin osa kellujista on oikeasti vastuunsa tuntevia ihmisiä, jotka ovat aidosti viettämässä hauskaa kesäpäivää hyvässä seurassa luonnon keskellä. Siinä ei pitäisi olla mitään pahaa. Ja HEI – kuinka moni muu tapahtuma Suomessa toteutuu ilmaistapahtumana, jolla ei ole lainkaan virallista järjestäjää ja jossa kukaan ei edes yritä tehdä mitään tiliä? Kaljakellunta on jotain aidosti outoa suomalaisessa kesätapahtuma-skenessä!
Mutta isoon porukkaan mahtuu toki aina niitä vähemmän fiksuja, jotka tuovat tälle ainutlaatuiselle ja kansainvälisestikin tunnetulle tempaukselle sitä ikävää julkisuutta. Ja siihen tässä ollaan nyt siis kehittämässä jotain vastalääkettä. Ei kieltoja, ei sääntelyä, ei kaiken kivan kieltämistä.. vaan yhteisöllistä toimintaa rennomman ja siistimmän meiningin puolesta!
Viime vuotisen blogi-avautumisen jälkeen perustin Facebookiin ryhmän, joka kantaa nimeä ”Kellujat vesistöjen ja rantojen puhtauden puolesta”. Siellä ollaan porukalla viritelty monenlaisia ideoita siitä miten Kaljakellunnan haittoja voisi pienentää. Suosittelen ryhmään liittymistä kaikille aiheeseen asiallisesti suhtautuville.
Tänä vuonna tulen osallistumaan Kaljakelluntaan yhdessä kirjailija-koomikko / roast-master Antto Terraksen kanssa. Rakennamme parhaillaan lauttaa, jonka tarkoituksena on toimia Anton Roast-esityksen kelluvana stagena. Lisäksi tulemme auttamaan isompien roskien kuten uponneiden veneiden nostossa (lautalle tulee mm. sähkötoiminen vinssi). Tulemme tekemään myös yhteistyötä Riinan facebookissa ideoiman ”Roskapaatin” kanssa (aiheesta lisää em. fb-ryhmässä). Tavoitteena on siis tehdä Kaljakellunnasta kaikin puolin siistimpi juttu.
Tässä juttusarjassa tulen kertomaan siitä miten tämä oma pieni hankkeemme etenee ja toteutuu. Samalla raportoin parhaani mukaan myös muiden hankkeista.
Tällä hetkellä oman projektimme eli ”Roast Boatin” tilanne on se, että ponttoonit on hankittu ja suunnitelma lautan rakentamisesta on jokseenkin valmis. Sponsoriksi on tähän mennessä alustavasti saatu Tila ja toiminta ry, joka on parin viime vuoden aikana kunnostautunut Rekolan Kinon elokuvatoiminnan elvyttämisessä. Lisää sponsoreita etsitään, jotta homma saadaan toteutettua täysin suunnitelmien mukaisesti. Esim. sähkötoiminen vinssi ja sen akku on hakusessa. Myös äänentoistolaitteisiin etsitään sponssiapua.
Jos haluat auttaa asiassa, ota yhteyttä facessa tai vaikka maililla: mikko(ät)lunki.fi.
Pysytään pinnalla!
P.S. Kaljakellunta-aiheeseen perehtymättömille tiedoksi: Olen kirjoittanut Kaljakellunnan syntyhistoriasta myös pitkähkön blogikirjoituksen: KALJAKELLUNNAN SYNTYHISTORIA. Tuon linkin takaa löytyy myös allekirjoittaneen radiohaastattelu vuodelta 2014.
Lue juttusarjan OSA 2 ››
Täällä blogissa on ollut viime aikoina aika hiljaista johtuen siitä, että perhe, oma yritys, työt ja harrastukset vie niin paljon aikaa.
Palkkatyön merkeissä puuhaan nykyään tällaista: https://prijuutti.fi. Kyseessä on vanha 1800-luvulla rakennettu hirsitalo, jota kunnostetaan nyt yhteisölliseksi työtilaksi ja korjausrakentamiskeskukseksi. Erittäin mielenkiintoinen hanke, jossa on ilo olla mukana. Hankkeeseen ovat muutkin tervetulleita eli jos yhtään kiinnostaa niin kannattaa kysyä lisää!
Harrastusten osalta aikaa on mennyt melko paljon Tila ja toiminta ry:n kehittämiseen ja etenkin Rekolan Kinon elokuvatoiminnan elvytykseen. Se onkin edennyt yllättävän hyvin. Nyt tuntuu hassulta ajatella, että koko projekti sai alkunsa tästä Lunkin blogipostauksesta: REKOLAN KINO 1997-2017.
Marraskuussa 2017 kävin vielä haastattelemassa Janne Hulkkosta Livelähetin ominaisuudessa, mutta sen jälkeen eli keväällä 2018 homma sai tuulta purjeisiin oikein kunnolla. Tästä kaikesta isot kiitokset yhteistyökumppanille eli Pop Up Kino Helsingille!
Hauskoja kuvioita ja hienointa tässä on se, että kaiken tämän puuhaaminen on ollut kivaa. Toivotankin tässä nyt muutkin kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan!
Vuosittain toistuva Kaljakellunta-tapahtuman kauhistelu on jälleen kuumimmillaan. Joen rannalle jäi taas kerran jätettä, jota osallistujien pieneen vähemmistöön kuuluvat hölmöläiset sinne jättivät. Liki täydellisen ja äärimmäisen leppoisan kesätapahtuman mainetta tahraava hölmöily onkin jälleen herättänyt kukkahattutädit ja kaiken hauskan kieltäjät helle-horroksestaan. Ja kaikkia heitä tuntuu yhdistävän yksi asia niihin roskaajiin: kenelläkään ei ole mitään rakentavaa sanottavaa eikä ratkaisuja ongelmiin.
Vähintä mitä jokainen voisi tehdä ennen netissä huutelua ja ”maailman suurimman ympäristökatastrofin” uhriksi tekeytymistä, olisi tutustua tapahtumaperinteen historiaan ja hahmottaa se miksi Kaljakellunta on sellainen kuin se on.
Tuon linkin takaa avautuvan muistelun lukemalla voi saada myös kuvan siitä mitä tapahtui vuosina 2005-2009, kun pari henkilöä yritti omilla kasvoillaan tehdä tapahtumasta siistimmän ja tiedottaa asioista. Kyseessä oli juuri tuolloin tapahtuman suosion suurin kasvuvaihe ja järkevästi toimimalla tapahtumaperinne olisi voitu tuolloin ohjata ”paremmille raiteille”. Toisin kuitenkin kävi. Tuon oikeudenkäynti-episodin jälkeen vapaaehtoisia Kaljakellunnan vastuunkantajia ei ole liiemmin näkynyt paria poikkeusta lukuunottamatta. Syyttelemällä saa yleensä aikaan enemmän negatiivista kuin positiivista.
Itse olen kirjoittanut Kaljakellunnan ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista lukuisia kertoja sekä käynyt myös keskustelemassa ongelmista Helsingin ja Vantaan kaupungin edustajien kanssa. Olen lisäksi peräänkuuluttanut Kaljakelluntaan jotain samantyyppistä järjestelyä / organioisointia, jolla Transsegre-jokitapahtuma järjestetään Espanjassa. Ja tietysti olen lukuisina vuosina kantanut oman pienen korteni kekoon hoitamalla omien roskieni lisäksi muidenkin roskia pois joesta.
Tämän vuoden tapahtumassa meidän kolmen veneen seurueen saaliiksi tuli kymmeniä hylättyjä tölkkejä, viitisen hyljättyä kumivenettä, pumppuja ja kaikenlaista muutakin roskaa. Eihän se kivaa ole muiden sotkuja siivota, mutta ei se nyt päivää pilaakaan, kun on hyvää juomaa, seuraa ja musiikkia mukana. Suosittelen muillekin! Antaa hyvän omantunnon lisäksi vähän perspektiiviä asioihin. Kaljakellunnassa on hauskaa jopa vapaaehtoisesti siivoillen! Kuinka monesta tapahtumasta voi sanoa samaa?
Mutta koska tämän aiheen ymmärtäminen on monille niin vaikeaa, yritän purkaa koko hässäkän tässä nyt vielä osiin siten kuin itse asiat näen:
1. Hyvää ja laillista toimintaa
Ensinnäkin täytyy hyväksyä se tosiasia, että Kaljakelluntaa ei voida kieltää eikä siinä olisi mitään järkeäkään. Nollabudjetilla toteutuva ja tuhansia ihmisiä vuosittain vetävä iloinen kesätapahtuma, joka on tunnettu ulkomaita myöten, on todella harvinainen ja positiivinen asia Vantaalle, Helsingille ja koko Suomelle. Kaljakellunta-perinteestä saa ja siitä tulisikin olla ylpeä. Suomessa on kokoontumisvapaus ja jos joku haluaa hypätä isommalla porukalla jokeen niin siitä vaan! Thumbs up!
2. Roskaaminen
Seuraava myönnettävä tosiasia on se, että tapahtumassa on vuodesta toiseen jatkuva roskaamiseen ja siivoamiseen liittyvä ongelma, josta jonkun tahon tulisi ottaa torjuntavastuu. Taho voisi olla vapaaehtoisista koostuva ryhmä, kaupungin (Helsinki/Vantaa) organisaatioon kuuluva taho tai vaikka yritys.
Tällaisen tahon löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa monestakin syystä. Missä esimerkiksi kulkee se raja, jossa tällainen aktiivinen ja virallisesti tapahtuman eteen toimiva taho katsottaisiin tapahtuman järjestäjäksi ja sitä kautta velvolliseksi ties minkälaisten lupien hakemiseen? Ja mistä tällainen taho saisi rahoituksensa? Byrokratia ja vastuulliseksi joutuminen pelottaa niin paljon, ettei kukaan tahdo laittaa lusikkaansa siihen soppaan. Jopa WWF kieltäytyi aikoinaan yhteistyöstä, kun pyysin heitä tiedottamaan joen roskaamisen haitoista. He eivät halunneet olla missään tekemisissä tapahtuman kanssa. Aika outoa, jos ajattelee mihin jokeen jäävä jäte saattaa päätyä..
3. Raha-asiat ja faktat
Kaljakellunta on ilmaistapahtuma eli kukaan ei suoranaisesti hyödy siitä mitään taloudellisesti. Voitaisiin tietysti arvioida paljonko Vantaan ja Helsingin alueen yritykset hyötyvät siitä, että paikalle virtaa vuosittain tuhasia ja tuhansia osallistujia, joista jokainen tekee alueella ostoksia ja osa viettää vielä jatkot ja yöpymisetkin alueella. Eli onko kaikki oikeasti pelkkää miinusta vai tuoko tapahtuma myös tuloja?
Vantaan ja Helsingin kaupunkien edustajat ovat toistuvasti nostaneet esiin jättimäiset siivouskulut (n. 40 000 euron luokkaa per tapahtuma). Tämä herättää omassa laskentayksikössäni vakavia kysymyksiä. Onko todella niin, että tällainen määrä veronmaksajien rahaa saadaan upotettua siivoukseen vuosittain ja silti joen rannasta löytyy jätettä valtavat määrät, joista revitään isoja negatiivisia lööppejä? Onko siivouspalvelut kilpailutettu vai vetääkö joku rankasti välistä tekemättä lainkaan työtään?
Itse voin vaikka heti perustaa yhdistyksen, joka ottaa vastuun tapahtuman siivouksesta, jos kaupunki lupaa maksaa tuon summan perustamalleni yleishyödylliselle yhdistykselle vuosittain. Ja lupaan, että kellunnan jälkeisenä päivänä joesta ei enää löydy sitä ”valtavaa määrää jätettä”…
Mutta toisaalta – tässä tultaisiin taas siihen järjestäjä-vastuuseen eli voitaisiinko tällainen kuvitteellinen yhdistys sitten katsoa järjestäjäksi, jolle tulisi taas muutakin vastuuta kuin vain siivous?
4. Hölmöläislandia vs muu maailma
Lopuksi nostan vielä kerran esille kysymyksen: Mikä tekee Suomesta niin hankalan maan, ettei täällä voida edes ilakoida kesähelteellä joessa samaan tapaan kuin esim. Espanjan Transsegre-tapahtumassa? Miksei tapahtumalla voi olla kaljafirmoja sponsoreina? Miksei tapahtumaa kehitetä yhdessä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa positiiviseen suuntaan? Joen rannalle mahtuisi myös monenlaista muutakin tapahtumaa Kaljakellunnan kylkeen, jos siitä haluttaisiin jotain lisätuloja. Oluen ja viinin maistelua, bändejä ja mitä ikinä…
Noh, itse en jaksa asiaa enää tämän enempää jauhaa. Ehkä tämä aihe vaatii vielä toiset 21 vuotta pohdintaa veneessä kelluen. Kiitos taas kaikille kanssakellujille – varsinkin niille, jotka hoiti omat roinansa pois joelta. Ja niille muillekin vähän huonommin toimineille haluan lähettää tsemppi-terveiset. Ensi kerralla homman voi hoitaa paremmin ja tiedottaa sen tärkeydestä kavereillekin.
Pysytään pinnalla!
Viime vuonna muistelin Kaljakellunnan 20-vuotista historiaa useamman jutun voimin. Tänä vuonna tarkoitus on mennä enemmän ”tarkkailu-meiningillä”. Jotain live-juttua tehdään myös tapahtuman lähtöpaikalta LiveLähetin facebook-sivulle. Laitan tuotokset jälkikäteen myös tähän blogiin. Parhaiten kuitenkin saat tunnelmista kiinni tulemalla itse paikan päälle. Tapahtuman nettisivut: http://www.kaljakellunta.org/kaljakellunta-2018/
Rekolan Kinon elokuvatoimintaa elvyttävä tapahtuma on viimein toteutumassa. Lisätietoja löytyy webbisivulta ja facebookin tapahtuma-sivulta. Tervetuloa!
P.S. Aiempi Lunki-blogin kirjoitus aiheesta löytyy täältä. Olen myös haastatellut Pop Up Kinon vetäjää Janne Hulkkosta Livelähetin puitteissa (marraskuussa 2017):
Päivitys: Vantaan Sanomien juttu aiheesta: https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/625730-vuosia-kiinni-olleen-rekolan-kinon-toiminta-halutaan-kaynnistaa-uudelleen-leffat
Päivitys 2: Tämän tapahtuman jälkeen järjestettiin toinenkin leffatapahtuma ja sen loppuraportti löytyy perustamamme yhdistyksen nettisivuilta: http://tilajatoiminta.fi/rekolan-kinon-paluu-osa-2-tapahtuman-lopputiedote/