Tämä blogi sai alkunsa, kun olin ajamassa alas muita ylläpitämiäni blogeja ja jotkut vanhat jutut piti kuitenkin saada jonnekin talteen. Samoihin aikoihin oli virinnyt idea uuden yhdistyksen perustamisesta Rekolan Kinon elokuvatoiminnan elvyttämiseksi ja ajattelin, että tämä blogi voisi toimia myös sen asian edistäjänä.
Lunki -nimen juuret ovat vuonna 1997 perustetussa Rento -nimisessä yhdistyksessä, jonka puitteissa tehtiin samaa hommaa eli Rekolan Kinon toiminnan elvyttämistä (lue vanha juttu täältä). Rento-yhdistyksen toiminta kuitenkin loppui jo 2000-luvun alussa. Kun suunnittelin Lunki-blogin aloittamista, mietin mikä olisi hyvä nimi ns. Rento 2.0 -toiminnalle ja siitä syntyi idea Lunki -nimisestä yhdistyksestä ja blogista. Näin tämä julkaisu sai siis alkunsa.
Lopulta kävi kuitenkin niin, että uusi yhdistys perustettiin (v. 2018) eikä sen nimeksi tullut Lunki vaan Tila ja toiminta ry ja sillä on nykyään omaa nimeään kantava nettisivu ja blogi. Eli tämä Lunki-blogi jäi tavallaan välivaiheen jutuksi. Myös CineOut-blogi lakkautettiin tuon uuden yhdistyksen perustamisen jälkeen.
Nyt on mielestäni hyvä aika kuopata myös tämä Lunki-blogi. Mietin vain minne vanhat säilyttämisen arvoiset jutut kannattaisi taltioida (esim. Kaljakellunnan historiikit jne). Perustaisinko uuden blogin omalla henkilökohtaisella nimelläni vai mikä olisi järkevintä?
Ideoita otetaan vastaan. Tavoitteenani on lakkauttaa tämä julkaisu maaliskuun aikana.
Kaivoin kaapista vanhat USA / NTSC -versiot retrokonsoleista (XBOX ja Nintendo GameCube). Jos joku on kiinnostunut näistä niin yhteyttä voi ottaa emaililla: mikko(ät)lunki.fi. Tein vastaavan videon 10 vuotta sitten Amiga CD32-konsolista ja se löytyy edelleen täältä: https://youtu.be/qzH1y3cxhU8
P.S: Videosta on näköjään jäänyt yksi klippi kokonaan pois. Siinä selitin sitä, että tuo Wii on jenkkiversio (ensimmäisen sukupolven versio), joka toistaa suoraan myös GameCube-pelejä. Eli siinä on myös GameCuben sisuskalut. Ja sen saa myös telkkariin kiinni komponenttikaapelilla. Se on siis hyvä backup-kone siltä varalta, että tuo jenkki GameCube sattuisi joskus hajoamaan. Siinä on myös samat 4 GameCuben ohjainliitäntää ja 2 muistikorttipaikkaa.
Livelähetti tekee suoran videostriimauksen Kaljakellunta 2020 -tapahtumasta lauantaina 1.8. klo 12. Pääset katsomaan lähetystä tästä linkistä: https://youtu.be/xwQJT7xuL5s (linkki vie nyt päivitettyyn versioon aiemman liven sijaan).
Lisätietoja Kaljakellunnasta:
Facebookissa 2020-tapahtumalle on kaksikin eventtiä:
Ponnistelut elokuvatoiminnan kehittämiseksi ja elvyttämiseksi Vantaan Rekolassa ja Tuusulan Hyrylässä jatkuvat edelleen. Pop Up Kino Helsingin kumppanina Vantaalla toimii Tila ja toiminta ry ja Tuusulassa Prijuutti ry.
Tästä blogista on nyt poistettu digitaalisiin aiheisiin ja matkailuun liittyvät jutut. Nuo sisällöt tuotiin tänne joitain vuosia sitten kahdesta muusta ylläpitämästäni blogista (Digitaalinen elämä ja Matkamittari). Toiveena alunperin oli, että digi- ja matkailu-aihepiirit jatkaisivat osana tätä blogia. Lopulta oli kuitenkin viisaampaa kuopata koko osiot, koska aikaa niiden ylläpitämiseen ei enää ollut.
Lunki-blogi jatkaa tästä eteenpäin allekirjoittaneen henkilökohtaisena ”avautumis-alustana” eli tulen jatkossakin kirjoittamaan tänne sekalaisista aiheista – sikäli kun aihetta ilmenee. Be seeing you!
Vuorossa on Kaljakellunta 2019 loppuraportti Roast Boatin suunnalta. Tämä on jatkoa juttusarjan edelliselle osalle.
Roast Boatin vanevedessä ui merenneitoja ja tipuja. Kuva: JBM
Eilinen kauniissa kesäsäässä vietetty Kaljakellunta onnistui täysin odotusten mukaisesti. Itse rakentamamme Roast Boat kannatteli hienosti kolmea miestä (Antto, Paavo ja Mikko) sekä painavahkoa tavaralastia. Lisäksi perässä lipui kaksi Roast Boatiin ihastunutta ”merenneitoa”, Mimmy ja Siri sekä kaljoja kelluttaneet pinkit tiput. Keulassa joen siisteys-vahtia piti pahvinen ”Seppo”.
Tässä lautaltamme kuvattu timelapse-video kellunnan alkuvaiheesta:
Jos haluat katsella 360-asteen videon, jossa voit itse kääntää kameraa haluamaasi suuntaan niin sellainenkin pätkä kuvattiin:
Roskaamisen estämiseen ja tapahtuman positiivisen maineen säilyttämiseen tähdännyt kampanja, josta aiemmissa juttusarjan osissa jo kerroinkin, onnistui erinomaisesti. Roskapaatin ja Roast Boatin lisäksi joelle jalkautuivat Helsinki Foundation ja Luontoliiton Itämeriryhmä. Myös Sea Shepherd Finland oli ilmoittanut järjestävänsä kelluntaa seuraavalle päivälle siivoustapahtuman.
Suurimman kiitoksen kuitenkin ansaitsevat kaikki ne sadat kaljakellujat, jotka tänä vuonna käyttäytyivät todella hienosti. Lautallamme seilannut ja kippariasuun tälläytynyt Roast Master Antto Terras saikin nauttia kellunnasta ilman työtehtäviin ryhtymistä. Muutamille pienimelaisille miespuolisille kellujille Terras toki keksi naljailla ja lisäksi hän kehotti rannalla katselleita miehiä jättämään perheensä ja lähtemään mukaansa merille.
”Jos ei ole roskaajia, ei ole roastattavaakaan!”, totesi Antto Terras kuitenkin monille rostausta pyytäneille. Kiitos Antto mukana olosta ja riittävän pelotevaikutuksen aikaansaamisesta!
Seilasimme koko kelluntareitin alusta loppuun ja tänä aikana löysimme vain kaksi jokeen päätynyttä juomatölkkiä sekä yhden muovipullon. Nuokin olivat pidempään vedessä viruneita eli eivät olleet jääneet jokeen ainakaan tämän vuoden kellujilta.
Yhden puhjenneen kumiveneen kävimme noukkimassa kelluntareitin varrelta, mutta sekin oli jo melkein asiallisesti hylätty puistonpenkin ja roskapöntön viereen (jatkossa suosittelemme toki viemään nämä ihan sinne jätelavalle asti).
Päätöspisteeseen tultuamme soitimme Roskapaatin ideoineelle ja toteuttaneelle Riinalle, joka seilasi vähän taaempana kelluntajoukoissa. Riina kertoi heidän joukkionsa löytäneen hieman enemmän kerättävää, mutta fiilis kuulosti sielläkin oikein hyvältä. Kävin myös tarkistamassa starttipaikan kellunnan jälkeen enkä löytänyt sieltä mitään moitittavaa. Tässä kuva Heurekan edestä kellunnan jälkeen n. klo 18:30.
Erityiskiitos myös kaikille Kellujat vesistöjen ja rantojen puhtauden puolesta facebook-ryhmään liittyneille sekä niille, jotka ovat omilla toimillaan, viesteillään ja esimerkillisellä käytöksellään edistäneet kelluntaperinteen siisteyttä ja positiivisen fiiliksen ja maineen säilyttämistä. Monesti ne pienet teot, jotka eivät edes ylitä uutiskynnystä ovat niitä isoimpia.
Koko päivän aikana emme kuulleet yhtään negatiivista kommenttia rannalta katselijoilta. Jopa joen rannan asukkaat olivat meille ystävällisiä ja yksi tarjosi jopa oman asuntonsa vessaa käyttöön naispuolisille seuralaisillemme. Upeaa asennetta! Kiitos!
Ja mikä ehkä uskomattominta, myös valtamedian uutisointi saatiin tänä vuonna käännettyä positiiviseksi.
Lisäys: Alla vielä Roast Boatin reitti GPS-seurantana. Kalorikulutustiedot ei välttämättä pidä ihan paikkaansa 😀
Roast Boat kiittää, kuittaa ja palaa todennäköisesti linjoille aiheesta ennemmin tai myöhemmin.
Päivitys 4.8.2019 klo 15: Jutun tekstiä muokattu ja yksi kuva lisätty Päivitys 5.8.2019 klo 20: Pari muokkausta ja Hesarin jutun linkki lisätty loppuun
”Roast Boat” on tänään koeuitettu ensimmäisen kerran. Paatti oli yllättävän vakaa myös kahden hengen kuormalla. Kaljakellunta-tapahtumaan tulee vielä muutakin roinaa mukaan ja lauttaa myös tuunataan ulkonäöllisesti, mutta jo nyt uskallan todeta, että Roast Boat tulee todellakin toteutumaan.
Tämän nyt valmistuneen lautan lisäksi hankittuna on: kahdet roskapihdit, kaksi jätesäkkitelinettä, käsivinssi (uponneiden veneiden nostoa varten) sekä äänentoistolaitteet. Antto Terras (Roast Master) on ilmoittanut olevansa valmis iskemään tältä lautalta käsin sanansäilällä kaikkia jokeen tai sen rannoille uskaltautuvia. Jotain yllätyksiäkin on kuulemma suunnitteilla.
Kellujat vesistöjen ja rantojen puhtauden puolesta -Facebook-ryhmässä käydään edelleen keskustelua siitä mitä roska-ongelman ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä. Mm. Luonto-Liiton Itämeriryhmä on aktivoitunut asiassa ja aikoo jalkautua mukaan Kaljakelluntaan. Isot peukutukset sinne! Myös Riinan ja kumppaneiden ”Roskapaatti” on ilmoittanut olevansa täydessä valmiudessa pelastamaan maailmaa. Tästä se lähtee!
Näin Roast Boat rakentui:
Ensin hankittiin neljä laituriponttooniaSitten niihin sahattiin sopivat runkopuutLopuksi kansi valmistettiin vesivanerista ja sähköpoerämoottorille rakennettiin tuki. Runkoon tehtiin myös yksi lisätuki keskelle.
Nähdään joella parin viikon päästä! – Pysytään pinnalla!
Kaljakellunta ilahduttaa, mutta myös ärsyttää nykyään monia. Suurin syy ärsytykseen lienee siinä, että uutisissa revitellään joka vuosi isoilla otsikoilla sitä kuinka paljon roskaa osallistujat jättävät taakseen. Se on toki tottakin – mutta vain osittain. Kirjoitin aiheesta vuoden 2018 kellunnan jälkeen otsikolla KALJAKELLUNTA 2018 JÄLKIPYYKIT.
Kirjoitus oli ehkä vähän kärkevä, mutta haluan muistuttaa, että se sai alkunsa siitä, kun valtamediassa ja sosiaalisessa mediassa alkoi levitä negatiivisia kirjoituksia, jotka eivät edes millään tavalla perustuneet faktoihin. Homma alkoi muistuttamaan vihapuhetta ja nettikiusaamista kaikkia kelluntaan osallistuvia kohtaan.
Suurin osa kellujista on oikeasti vastuunsa tuntevia ihmisiä, jotka ovat aidosti viettämässä hauskaa kesäpäivää hyvässä seurassa luonnon keskellä. Siinä ei pitäisi olla mitään pahaa. Ja HEI – kuinka moni muu tapahtuma Suomessa toteutuu ilmaistapahtumana, jolla ei ole lainkaan virallista järjestäjää ja jossa kukaan ei edes yritä tehdä mitään tiliä? Kaljakellunta on jotain aidosti outoa suomalaisessa kesätapahtuma-skenessä!
Mutta isoon porukkaan mahtuu toki aina niitä vähemmän fiksuja, jotka tuovat tälle ainutlaatuiselle ja kansainvälisestikin tunnetulle tempaukselle sitä ikävää julkisuutta. Ja siihen tässä ollaan nyt siis kehittämässä jotain vastalääkettä. Ei kieltoja, ei sääntelyä, ei kaiken kivan kieltämistä.. vaan yhteisöllistä toimintaa rennomman ja siistimmän meiningin puolesta!
Viime vuotisen blogi-avautumisen jälkeen perustin Facebookiin ryhmän, joka kantaa nimeä ”Kellujat vesistöjen ja rantojen puhtauden puolesta”. Siellä ollaan porukalla viritelty monenlaisia ideoita siitä miten Kaljakellunnan haittoja voisi pienentää. Suosittelen ryhmään liittymistä kaikille aiheeseen asiallisesti suhtautuville.
Tänä vuonna tulen osallistumaan Kaljakelluntaan yhdessä kirjailija-koomikko / roast-master Antto Terraksen kanssa. Rakennamme parhaillaan lauttaa, jonka tarkoituksena on toimia Anton Roast-esityksen kelluvana stagena. Lisäksi tulemme auttamaan isompien roskien kuten uponneiden veneiden nostossa (lautalle tulee mm. sähkötoiminen vinssi). Tulemme tekemään myös yhteistyötä Riinan facebookissa ideoiman ”Roskapaatin” kanssa (aiheesta lisää em. fb-ryhmässä). Tavoitteena on siis tehdä Kaljakellunnasta kaikin puolin siistimpi juttu.
Tässä juttusarjassa tulen kertomaan siitä miten tämä oma pieni hankkeemme etenee ja toteutuu. Samalla raportoin parhaani mukaan myös muiden hankkeista.
Tällä hetkellä oman projektimme eli ”Roast Boatin” tilanne on se, että ponttoonit on hankittu ja suunnitelma lautan rakentamisesta on jokseenkin valmis. Sponsoriksi on tähän mennessä alustavasti saatu Tila ja toiminta ry, joka on parin viime vuoden aikana kunnostautunut Rekolan Kinon elokuvatoiminnan elvyttämisessä. Lisää sponsoreita etsitään, jotta homma saadaan toteutettua täysin suunnitelmien mukaisesti. Esim. sähkötoiminen vinssi ja sen akku on hakusessa. Myös äänentoistolaitteisiin etsitään sponssiapua.
Jos haluat auttaa asiassa, ota yhteyttä facessa tai vaikka maililla: mikko(ät)lunki.fi.
Pysytään pinnalla!
P.S. Kaljakellunta-aiheeseen perehtymättömille tiedoksi: Olen kirjoittanut Kaljakellunnan syntyhistoriasta myös pitkähkön blogikirjoituksen: KALJAKELLUNNAN SYNTYHISTORIA. Tuon linkin takaa löytyy myös allekirjoittaneen radiohaastattelu vuodelta 2014.
Täällä blogissa on ollut viime aikoina aika hiljaista johtuen siitä, että perhe, oma yritys, työt ja harrastukset vie niin paljon aikaa.
Palkkatyön merkeissä puuhaan nykyään tällaista: https://prijuutti.fi. Kyseessä on vanha 1800-luvulla rakennettu hirsitalo, jota kunnostetaan nyt yhteisölliseksi työtilaksi ja korjausrakentamiskeskukseksi. Erittäin mielenkiintoinen hanke, jossa on ilo olla mukana. Hankkeeseen ovat muutkin tervetulleita eli jos yhtään kiinnostaa niin kannattaa kysyä lisää!
Harrastusten osalta aikaa on mennyt melko paljon Tila ja toiminta ry:n kehittämiseen ja etenkin Rekolan Kinon elokuvatoiminnan elvytykseen. Se onkin edennyt yllättävän hyvin. Nyt tuntuu hassulta ajatella, että koko projekti sai alkunsa tästä Lunkin blogipostauksesta: REKOLAN KINO 1997-2017.
Marraskuussa 2017 kävin vielä haastattelemassa Janne Hulkkosta Livelähetin ominaisuudessa, mutta sen jälkeen eli keväällä 2018 homma sai tuulta purjeisiin oikein kunnolla. Tästä kaikesta isot kiitokset yhteistyökumppanille eli Pop Up Kino Helsingille!
Hauskoja kuvioita ja hienointa tässä on se, että kaiken tämän puuhaaminen on ollut kivaa. Toivotankin tässä nyt muutkin kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan!
