15. Kaljakellunta lähenee! Fear and loathing – Beerfloating!

(Tämä juttu on alunperin julkaistu toisessa blogissa 23.7.2011 ja siirretty tänne vasta helmikuussa 2017)

Pian Keravanjoki ja Vantaanjoki täyttyvät taas iloisista kaljakellujista. Tapahtumaperinne on pitkä ja itselläni on siitä melkoisen perusteellinen kokemus. Tänä vuonna (kuten parina aiempanakin) tulen osallistumaan kelluntoihin korkeintaan rannalta käsin valokuvaajana. Omia tuttujani ei joessa enää taida lillua, joten tämäkin setä saa jäädä rannalle. 

Turussa järjestettiin viikko sitten ns. Botellón-piknik, josta jäi myös jälkeen melkoinen sotku. Mediassa asiaa on käsitelty taas näyttävästi (esim näin). Keskustelu vastuun ja vapauksien tasapainosta saa varmasti taas kaljakellunnan jälkeen lisää vettä myllyyn. Toivon sydämestäni, ettei tämän vuoden kellunnassa tapahdu mitään niin suurta ylilyöntiä, että keskustelu keikahtaisi pahasti tuomitsevampaan suuntaan.

Tähän asti Keravanjoen Kaljakellunta (huom. tapahtuman alkuperäinen nimi) on roskaamiskritiikkiä lukuunottamatta saanut erittäin paljon positiivista näkyvyyttä lähinnä sen mainion (pähkähullun) perusajatuksen ja hyvän turvallisuushistorian takia. Ja kaikkein tärkeintähän tapahtumassa on aina ollut se ratkiriemukas positiivinen fiilis, jota ei oikeastaan voi ymmärtää ennenkuin itse jättää arkimurheet taakse ja astuu paattiin. Kaljakellunta on myös värikäs kaupunkitapahtuma, jota voi seurata myös rannalta. Tapahtuman perusluonteeseen on aina kuulunut myös, ettei sillä ole virallista järjestäjää ja ettei kukaan pyri hyötymään siitä taloudellisesti.

On ehkä turha toivoa, että mikään massatapahtuma voisi onnistua täysin ongelmitta, mutta ongelmien vähättely tai niiden sivuuttaminen olisi täysin pöljää. Onkin täysin käsittämätöntä, että vielä 2010 -luvulla joudutaan ihmisiä valistamaan siitä, ettei luontoa saa sotkea. Ja se ensimmäinen hukkuminen olisi sitten se kaikista pahin vitsaus, joka tapahtuessaan pilaisi ihan koko tapahtuman.

Haastankin kaikki nyt tiedotustalkoisiin! Kirjoittakaa blogeihin, Twitteriin ja Facebookiin! Tuomitkaa sotkeminen, mutta tehkää se positiivisella tavalla. Asioiden vastustaminen saa yleensä ne vain vahvistumaan. Toivotetaan kellujille turvallista matkaa ja pyydetään heitä korjaamaan jälkensä. Jos joku nakkaa roskia rannalle tai jokeen, siitä voi ja siitä tulee huomauttaa. Yleisellä asenneilmapiirillä voi olla yllättävän suuri vaikutus niihin hölmöimpiinkin kavereihin.

Pysytään pinnalla!

nimimerkillä,
– Pinnalla vuodesta 1997

Did you like this? Share it:

5 kommenttia artikkeliin ”15. Kaljakellunta lähenee! Fear and loathing – Beerfloating!

  1. Jätin tahallaan mainitsematta, koska kyllä tapahtuman pitäisi onnistua ilman mitään organisaatioita. Tietysti on hyvä tuo siivousjuttu, mutta se ei saa vähentää yksilöiden vastuuta omista tekemisistään.

Jätä kommentti