Kaljakellunta 2018 jälkipyykit

Vuosittain toistuva Kaljakellunta-tapahtuman kauhistelu on jälleen kuumimmillaan. Joen rannalle jäi taas kerran jätettä, jota osallistujien pieneen vähemmistöön kuuluvat hölmöläiset sinne jättivät. Liki täydellisen ja äärimmäisen leppoisan kesätapahtuman mainetta tahraava hölmöily onkin jälleen herättänyt kukkahattutädit ja kaiken hauskan kieltäjät helle-horroksestaan. Ja kaikkia heitä tuntuu yhdistävän yksi asia niihin roskaajiin: kenelläkään ei ole mitään rakentavaa sanottavaa eikä ratkaisuja ongelmiin.

Vähintä mitä jokainen voisi tehdä ennen netissä huutelua ja “maailman suurimman ympäristökatastrofin” uhriksi tekeytymistä, olisi tutustua tapahtumaperinteen historiaan ja hahmottaa se miksi Kaljakellunta on sellainen kuin se on.

Tuon linkin takaa avautuvan muistelun lukemalla voi saada myös kuvan siitä mitä tapahtui vuosina 2005-2009, kun pari henkilöä yritti omilla kasvoillaan tehdä tapahtumasta siistimmän ja tiedottaa asioista. Kyseessä oli juuri tuolloin tapahtuman suosion suurin kasvuvaihe ja järkevästi toimimalla tapahtumaperinne olisi voitu tuolloin ohjata “paremmille raiteille”. Toisin kuitenkin kävi. Tuon oikeudenkäynti-episodin jälkeen vapaaehtoisia Kaljakellunnan vastuunkantajia ei ole liiemmin näkynyt paria poikkeusta lukuunottamatta. Syyttelemällä saa yleensä aikaan enemmän negatiivista kuin positiivista.

Itse olen kirjoittanut Kaljakellunnan ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista lukuisia kertoja sekä käynyt myös keskustelemassa ongelmista Helsingin ja Vantaan kaupungin edustajien kanssa. Olen lisäksi peräänkuuluttanut Kaljakelluntaan jotain samantyyppistä järjestelyä / organioisointia, jolla Transsegre-jokitapahtuma järjestetään Espanjassa. Ja tietysti olen lukuisina vuosina kantanut oman pienen korteni kekoon hoitamalla omien roskieni lisäksi muidenkin roskia pois joesta.

Tämän vuoden tapahtumassa meidän kolmen veneen seurueen saaliiksi tuli kymmeniä hylättyjä tölkkejä, viitisen hyljättyä kumivenettä, pumppuja ja kaikenlaista muutakin roskaa. Eihän se kivaa ole muiden sotkuja siivota, mutta ei se nyt päivää pilaakaan, kun on hyvää juomaa, seuraa ja musiikkia mukana. Suosittelen muillekin! Antaa hyvän omantunnon lisäksi vähän perspektiiviä asioihin. Kaljakellunnassa on hauskaa jopa vapaaehtoisesti siivoillen! Kuinka monesta tapahtumasta voi sanoa samaa?

Mutta koska tämän aiheen ymmärtäminen on monille niin vaikeaa, yritän purkaa koko hässäkän tässä nyt vielä osiin siten kuin itse asiat näen:

1. Hyvää ja laillista toimintaa

Ensinnäkin täytyy hyväksyä se tosiasia, että Kaljakelluntaa ei voida kieltää eikä siinä olisi mitään järkeäkään. Nollabudjetilla toteutuva ja tuhansia ihmisiä vuosittain vetävä iloinen kesätapahtuma, joka on tunnettu ulkomaita myöten, on todella harvinainen ja positiivinen asia Vantaalle, Helsingille ja koko Suomelle. Kaljakellunta-perinteestä saa ja siitä tulisikin olla ylpeä. Suomessa on kokoontumisvapaus ja jos joku haluaa hypätä isommalla porukalla jokeen niin siitä vaan! Thumbs up!

2. Roskaaminen 

Seuraava myönnettävä tosiasia on se, että tapahtumassa on vuodesta toiseen jatkuva roskaamiseen ja siivoamiseen liittyvä ongelma, josta jonkun tahon tulisi ottaa torjuntavastuu. Taho voisi olla vapaaehtoisista koostuva ryhmä, kaupungin (Helsinki/Vantaa) organisaatioon kuuluva taho tai vaikka yritys.

Tällaisen tahon löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa monestakin syystä. Missä esimerkiksi kulkee se raja, jossa tällainen aktiivinen ja virallisesti tapahtuman eteen toimiva taho katsottaisiin tapahtuman järjestäjäksi ja sitä kautta velvolliseksi ties minkälaisten lupien hakemiseen? Ja mistä tällainen taho saisi rahoituksensa? Byrokratia ja vastuulliseksi joutuminen pelottaa niin paljon, ettei kukaan tahdo laittaa lusikkaansa siihen soppaan. Jopa WWF kieltäytyi aikoinaan yhteistyöstä, kun pyysin heitä tiedottamaan joen roskaamisen haitoista. He eivät halunneet olla missään tekemisissä tapahtuman kanssa. Aika outoa, jos ajattelee mihin jokeen jäävä jäte saattaa päätyä..

3. Raha-asiat ja faktat

Kaljakellunta on ilmaistapahtuma eli kukaan ei suoranaisesti hyödy siitä mitään taloudellisesti. Voitaisiin tietysti arvioida paljonko Vantaan ja Helsingin alueen yritykset hyötyvät siitä, että paikalle virtaa vuosittain tuhasia ja tuhansia osallistujia, joista jokainen tekee alueella ostoksia ja osa viettää vielä jatkot ja yöpymisetkin alueella. Eli onko kaikki oikeasti pelkkää miinusta vai tuoko tapahtuma myös tuloja?

Vantaan ja Helsingin kaupunkien edustajat ovat toistuvasti nostaneet esiin jättimäiset siivouskulut (n. 40 000 euron luokkaa per tapahtuma). Tämä herättää omassa laskentayksikössäni vakavia kysymyksiä. Onko todella niin, että tällainen määrä veronmaksajien rahaa saadaan upotettua siivoukseen vuosittain ja silti joen rannasta löytyy jätettä valtavat määrät, joista revitään isoja negatiivisia lööppejä? Onko siivouspalvelut kilpailutettu vai vetääkö joku rankasti välistä tekemättä lainkaan työtään?

Itse voin vaikka heti perustaa yhdistyksen, joka ottaa vastuun tapahtuman siivouksesta, jos kaupunki lupaa maksaa tuon summan perustamalleni yleishyödylliselle yhdistykselle vuosittain. Ja lupaan, että kellunnan jälkeisenä päivänä joesta ei enää löydy sitä “valtavaa määrää jätettä”…

Mutta toisaalta – tässä tultaisiin taas siihen järjestäjä-vastuuseen eli voitaisiinko tällainen kuvitteellinen yhdistys sitten katsoa järjestäjäksi, jolle tulisi taas muutakin vastuuta kuin vain siivous?

4. Hölmöläislandia vs muu maailma

Lopuksi nostan vielä kerran esille kysymyksen: Mikä tekee Suomesta niin hankalan maan, ettei täällä voida edes ilakoida kesähelteellä joessa samaan tapaan kuin esim. Espanjan Transsegre-tapahtumassa? Miksei tapahtumalla voi olla kaljafirmoja sponsoreina? Miksei tapahtumaa kehitetä yhdessä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa positiiviseen suuntaan? Joen rannalle mahtuisi myös monenlaista muutakin tapahtumaa Kaljakellunnan kylkeen, jos siitä haluttaisiin jotain lisätuloja. Oluen ja viinin maistelua, bändejä ja mitä ikinä…

Noh, itse en jaksa asiaa enää tämän enempää jauhaa. Ehkä tämä aihe vaatii vielä toiset 21 vuotta pohdintaa veneessä kelluen. Kiitos taas kaikille kanssakellujille – varsinkin niille, jotka hoiti omat roinansa pois joelta. Ja niille muillekin vähän huonommin toimineille haluan lähettää tsemppi-terveiset. Ensi kerralla homman voi hoitaa paremmin ja tiedottaa sen tärkeydestä kavereillekin.

Pysytään pinnalla!

 

 

Did you like this? Share it:

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.