Kaljakellunta 2016

IMG_3852

Eilinen kaljakellunta oli 20. kerta, kun kyseistä happeninkiä järjestettiin. Öö.. tai siis ei ”järjestetty”, koska kyseisellä tapahtumalla ei ole ”järjestäjää”. Pitäisikö siis käyttää sanaa toteutettiin? No.. Joka tapauksessa happening oli jälleen suuri menestys. Porukkaa oli tuhansittain, aurinko paistoi ja hyvää mieltä riitti sekä kellujilla että katselijoilla.

Myös media on tuttuun tapaan tarttunut aiheeseen. Tässä muutama ote:

Vantaan Sanomat 30.7.2016:

Vantaanjoella vietetty Kaljakellunta vaikutti lauantaina alkuillasta sujuneen rauhallisesti. Komisario Esa Pennanen Helsingin poliisilaitokselta kertoi hieman ennen puolta seitsemää illalla, että hänen korviinsa ei ollut kantautunut tapahtumaan liittyviä ongelmia.

– Ainahan sitä roskaa tulee, mutta mitään mainittavaa ongelmaa ei ole ollut, Pennanen toteaa.

MTV.fi 30.7.2016:

Helsingin kaupungin Stara hoitaa käytännössä kellujien jälkien siivoamisen. Staran projektipäällikkö Jake Hakulinen arvioi siivoamisen maksavan yleensä noin 50 000 euroa.

Turvallisuus ja siisteys… Niinpä niin. Nämä tapahtuman kaksi eri puolta jaksaa puhuttaa vuodesta toiseen. Kaljakellunta on kokoonsa ja riskeihinsä nähden käsittämättömän lungi ja leppoisa tapahtuma, jolla on erittäin hyvä turvallisuushistoria. Kaljakellujat eivät rähise, eivät tappele eivätkä onneksi myöskään huku tai loukkaa itseään pahasti. Hyvä fiilis on tarttuvaa ja vetää sivusta katselijoidenkin suut hymyyn. Kaljakellunta tuo paljon positiivista näkyvyyttä Helsingille ja Vantaalle – ja jopa koko Suomelle. Aika harvassa ovat ne ihmiset, jotka eivät ole Kaljakellunnasta kuulleetkaan.

Roskaaminen on ollut todellinen ongelma. Mutta. Seurasin eilisen kellunnan rannalta käsin. Ajoin koko reitin polkupyörällä aloituspisteestä päätöspisteeseen ja osan matkaa takaisinkin. Seurasin tapahtumaa joen rannassa kymmenisen tuntia. Olin yllättynyt siitä miten moni hoiti jätteensä täydellisen asiallisesti pois rannasta tai jätelavoille / roskikseen. Uskaltaisin jopa väittää, että jätettä oli rannoilla vähemmän kuin silloin, kun osallistujia oli vielä murto-osa nykyisestä. Eli kyllä suurin osa kellujista ymmärtää nykyään toimia oikein ja hoitaa oman osuutensa siisteyden takaamiseksi. Myös jotkut pullonkerääjät näyttivät auttavan roskienkin siivoamisessa starttipaikalla. Iso peukku näille tyypeille! Ja tietysti alapeukku niille harvoille sotkijoille, joita monituhatpäiseen porukkaan tietysti mahtuu aina.

Mutta palataanpa vielä tuohon kustannuspuoleen… Minun on hyvin vaikea käsittää sitä miten Suomessa voidaan käyttää 50 000 euroa veronmaksajien rahoja yhden joen rannan pätkän siivoamiseen. Onkohan kaikki palvelut varmasti kilpailutettu? En ole itse tehnyt tai nähnyt mitään laskelmia, mutta tämän poimin eräästä facebook-keskustelusta:

”Jos siivoukseen uppoaisi 50 000€, niin kaava voisi olla tällainen: 10 siivoojaa hommissa kolme viikkoa (á 30€, sis työnantajakulut) jonka lisäksi 20kpl jätelavoja jätemaksuineen, ja 4 000€ jäisi byrokratiaan yms.. Onko siellä kymmenen tyyppiä siivoamassa kolme viikkoa?”

Kuten sanoin, en ole itse tehnyt laskelmia, joten olisi kiva kuulla miten tuollainen rahamäärä saadaan kaadettua tähän siivoushommaan. Toisaalta ongelman ratkaisun kannalta tällä ei ole juurikaan väliä ja asialla on sikäli turha spekuloida. Tämän totesin jo kuusi vuotta sitten, kun kävin henkilökohtaisesti keskustelemassa asiasta Helsingin ja Vantaan kaupungin edustajien kanssa. Kyseisen kokouksen muistio löytyy täältä: Kaupungit mukaan Kaljakellunnan suunnitteluun.

Kustannuksista uutisoidessa unohdetaan myös aina mainita se, että tapahtuma tuo alueelle tuhansia ihmisiä. He eivät ole mitään virtuaalisia pokemoneja vaan oikeita ihmisiä, jotka kuluttavat reissuillaan rahaa ja käyttävät alueen palveluita. En ole vielä nähnyt yhtään laskelmaa, jossa olisi ynnätty kaupungin menot ja kellujien alueelle tuomat tulot.

Sekin kannattaisi joskus huomioida laskelmia ja numeroita pyöritellessä, että tapahtuma itsessään toteutuu aina täysin nolla-budjetilla. Kuinka paljon kaupunki joutuisi kaatamaan euroja kaivoon, jos se yrittäisi polkaista näin suurta näkyvyyttä saavuttavan kesätapahtuman pystyyn itse? Tuoreessa muistissa on mm. MTV Push -tapahtuma, jonka järjestämiseen kaupunki käytti 425 000 euroa. NYT-liitteen jutussa arvioitiin, että tapahtumaan osallistui n. 100 ihmistä. Tämä on tietysti kärjistetty esimerkki, mutta se laittaa miettimään asioita hieman erilaisesta perspektiivistä.

Kaljakellunnalla ei ole virallista järjestäjää. On myös hyvin vaikea uskoa, että sille saataisiin mitään lupaa, jos sitä yritettäisiin virallisesti järjestää. Kaljakelluntaa on monesti verrattu vappuun. Eihän sekään ole kenenkään järjestämä ja siinäkin kaupunki joutuu maksamaan siivouskulut. Jos ihmisiä kelluttaa, heillä on täysi oikeus harrastaa sitä Keranvanjoessa tai Vantaanjoessa. Suomi on onneksi vielä sen verran vapaa maa, että edes poliisilla ei ole oikeutta estää ihmisten kokoontumisia, vaikka se tapahtuisikin uimalelujen kanssa joessa.

Jos ja kun Kaljakellunta on ja tulee olemaan osa pääkaupunkiseudun kaupunkikulttuuria niin mielestäni siitä kannattaisi ottaa kaikki mahdollinen positiivinen irti.

Nähdäkseni ainoa vaihtoehto nykyiselle menolle olisi se, että Helsingin ja Vantaan kaupungit yhdessä lähtisivät mukaan tapahtuman ”järjestämiseen”. Tällainen viralliseksi tapahtumaksi muuntautuminen näyttää onnistuneen mm. Espanjassa järjestetettävässä Transsegre -jokitapahtumassa. Tässä videoklippejä kyseisestä tapahtumasta:

Itse en enää nykyään ole millään tavalla mukana Kaljakellunta-tapahtuman kehittämisessä enkä edes osallistu keskusteluihin, jotka koskee päivämääriä, reittejä tms. Eli en ole todellakaan oikea henkilö kertomaan mitä tapahtuman kanssa kannattaisi jatkossa tehdä tai kannattaisiko sille tehdä yhtään mitään.

Pieni toivomus silti vanhalta kelluntaveteraanilta: Mitä ikinä tapahtumalle jatkossa tapahtuukaan, pitäkää kellunta maksuttomana. Säilyttäkää hyvä fiilis. Pysykää pinnalla!

Kaljakellunan historiasta lisää täällä: http://lunki.fi/?p=154

– Mikko Kiuru

Lisäys 1.8.2016: Myös tämä uutinen oli mielestäni fiksu: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001231391.html. Tuossa tosin olisi voinut hieman taustoittaa sitä miksi tällaisella tapahtumalla ei oikein voi olla järjestäjää ja kuinka nettisivun ylläpitäjätkin vedettiin oikeuteen… Eli voisiko vaikka joku tutkiva journalisti työkseen tai huvikseen selvittää miten Transsegre on onnistunut muuttamaan jokitapahtuman viralliseksi ilotteluksi?

Lisäys 2.8.2016: Tässä alla ruutukaappaus Kaljakellunta 2016 -ryhmästä. Nostaisipa media esille myös näitä toisen tyypin kellujia! Iso peukku Jarnolle!

ruutukaap

Lisäyksenä vielä videoklippi Kaljakellunnasta 2016:

Did you like this? Share it: