OWC Thunderbolt 3 Dock (13 ports)

Viimein se saapui! Kuukausia odotettu helpotus uuden Macin dongle-helvettiin. Kirjoitin aiheesta jo aiemmassa postauksessakin. Jos siis omistat uudenmallisen Macin, jossa on vain USB-C / Thunderbolt 3 -liitännät, suosittelen tätä erittäin lämpimästi: OWC Thunderbolt 3 Dock.

Laite vaikuttaa juuri niin hyvältä kuin mainospuheissa luvattiin. Tämän kaiken sain nyt viimein pois työpöydältä:

Tuo laturin vapautuminen matkakäyttöön tai työpaikalle on erityisen hieno juttu. Eipä 299 dollaria voisi paremmin käyttää!

Did you like this? Share it:

MiniDisc mullistaa maailman!

Palautan vanhoja digi-postauksia näkvyviin vähitellen. Välillä niiden seasta löytyy todellisia helmiä, jotka ansaitsisi tulla julkaistuksi uudelleen ihan etusivulla. Tässä yksi sellainen. Kyseessä on skannaus Humppa-Lähetys -lehdestä, joka teki osuvaa parodiaa MiniDisc-formaatista ja sitä ympäröivästä uutisoinnista 90-luvulla. Itsekin olin vannoutunut MiniDisc-harrastaja ennen MP3-formaatin saapumista 🙂

 

Did you like this? Share it:

3D-elokuvat: elämys vai kärsimys?

Tuli taas viime viikolla käytyä 3D-elokuvissa, vaikka olin jo kauan sitten päättänyt, etten enää ikinä mene teattereissa 3D-näytöksiin. Tällä kertaa oli kuitenkin pakko, koska kyseisessä teatterissa ei esitetty muuta ja oltiin vaimon kanssa sovittu leffaillasta (oltiin pienellä paikkakunnalla).

Ja jälleen kerran 3D onnistui melkein pilaamaan koko elokuvan (Sota Apinoiden Planeetasta). Kuva oli hämärä, lasit painoi nenää ja muutenkin koko homma tuntui turhalta kikkailulta ja huomion harhauttamiselta itse elokuvasta. Kas kun eivät jaa ovella pyykkipoikia, joita voisi kärsimyksen lisäämiseksi kiinnitellä korviin tai muihin kehon ulokkeisiin!

Leffan loppuvaiheessa oli pakko ottaa lasit pois ja katsoa suttuista kuvaa ilman laseja. Silloin taas huomasi, että eihän se elokuva liian hämärä ollutkaan vaan ne täysin turhat kakkulat, joiden läpi ei meinannut nähdä mitään. Oikeasti! Mitä järkeä on pilata elokuvaelämys näin huonosti toimivalla tekniikalla?

Tämä tarina ja narina on sikäli vähän outoja, että ensimmäiset 3D-kokemukseni leffateattereissa oli ihan positiivisia. Mutta ne olikin jätti-screeneiltä IMAX-teattereissa (v. 2001 Sydneyssä ja v. 2006 Bangkokissa). En tiedä mitä tekniikkaa noissa silloin käytettiin, mutta tuolloin 3D-vaikutelma oli oikeasti ihan OK enkä muista murehtineeni mistään epämukavista laseistakaan. Kultaako aika muistot vai onko IMAX-teattereissa oikeasti niin paljon parempaa tekniikkaa kuin nykyisissä perus-teattereissa? Täällä kotisuomessa ei ainakaan ole tullut vuosien varrella vastaan vielä yhtään mukavaa 3D-teatterikokemusta.

Testausta kotona

Kotikäytössä 3D kiinnostaa itseäni kuitenkin edelleen, vaikka juuri kotikäyttöön tarkoitettua 3D:tä onkin viime aikoina haudattu laitevalmistajien taholta. Toissapäivänä vertailin BenQ videotykin ja LG OLED TV:n 3D-kuvia keskenään. Katselin kokonaan kaksi 3D-elokuvaa: Doria etsimässä ja Saapasjalkakissa. Vaihdoin näyttölaitetta muutaman kerran molempien leffojen aikana.

Videotykin ja sen aktiivilasien avulla sai täyden full hd -tarkkuuden ja vaikuttavan 90″ kuvan. OLED-telkkarin passiivilasit (polarisoidut) oli silmille helpommat ja muutenkin mukavammat, mutta kuvan tarkkuus oli heikompi passiivitekniikan takia. Kuvan koko oli telkkarissa kuitenkin niin paljon pienempi (55″), ettei resoluution pudotusta juurikaan huomannut normaalilta katseluetäisyydeltä. Lisäksi OLED -telkkarin täydellinen mustan taso (ja ehkä myös ruudun kaareva muoto) toi kuvaan vielä lisäsyvyyttä ja teki 3D-vaikutelmasta vielä astetta vaikuttavamman. Kumpikaan laite ei aiheuttanut mitään sellaista ärsytystä mitä leffateattereissa olen kokenut. Leffaan pystyi keskittymään melkein yhtä hyvin kuin 2D-versioissa.

Eli yhteenvetona: Jos jatkossa vielä katselen 3D-elokuvia (varmaankaan siis en), teen sen mieluiten OLED-telkkarin välityksellä ja passiivilaseilla. Ehkä välillä voin kokeilla niitä myös aktiivilaseilla videotykillä. Mutta leffateattereiden 3D-näytöksiin minua ei enää saa edes maksamalla. Lopettakaa jo se pelleily! 3D:n ainoa oikea paikka oli lapsuudessani ja on edelleen:

Did you like this? Share it:

Diginiksi: Valkokankaan ympärille mustaa

Tässä ei ole oikeille kotiteatteriharrastajille mitään uutta, mutta ehkä aloittelijalle tai muuten vain satunnaiselle videotykittäjälle hyödyllinen vinkki:

Uutta videotykkiä virittäessä tulin siirtäneeksi valkokankaan toiselle seinälle, jossa oli sivuverhot valmiina. Huomasin, että valkokankaan sivujen rajautuminen tummiin verhoihin nosti huomattavasti katselukokemuksen vaikuttavuutta. Niinpä kokeilin laittaa myös valkokankaan alapuolelle mustan kankaan ja se todellakin viimeisteli vaikutelman.

Nyt leffaa katsoessa ei oikeasti huomaa muuta kuin kuvan ja kaikki häiritsevä ympäriltä katoaa huoneen pimeyteen (ihan kuten oikeissa leffateattereissa). Silloin kun sivu- ja alaverhoja ei ollut, häiritsi kankaan ympärillä olevat rojut ja valkoinen seinä katselua aika pahasti – vaikkei sitä silloin huomannutkaan. Nyt ei tulisi enää mieleenkään palata entiseen.

Erittäin edullinen ja tehokas keino katseluelämyksen parantamiseen. Suosittelen!

Tuo kangas on muuten ylös rullautuvaa mallia (GrandView 90″), jossa itsessään on mustaa reunoilla jonkun verran ja yläosassa enemmänkin.

 

Did you like this? Share it:

BenQ W1210ST

Hankin joku aika sitten uuden videotykin työhuoneeseen, joka on välillä myös peli- ja leffakäytössä. Malliksi valikoitui tarjouksen perusteella BenQ W1210ST. Se on erityisesti pelikäyttöön kehitetty projektori. Huomiota on kiinnitetty esim. nopeaan vasteaikaan. Laite toimii kuitenkin ihan yhtä hyvin leffakäytössä (hanskaa mm. 24fps kuvan ja 3D:n).

Edellinen projektorini oli BenQ W1070, joka on käsittääkseni jonkunlainen klassikko edullisten kotiteatteriprojektorien luokassa. Tämä uudempi W1210ST -malli on ns. lyhyen heittoetäisyyden projektori (siitä tulee lyhenne ST eli “short distance”). Tämän ominaisuuden takia jouduin siirtämään tykkitelineen lähemmäksi kangasta. Omassa käytössäni tästä ominaisuudesta oli siis enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta onhan se näppärää, jos täytyy joskus pienessä tilassa saada seinälle isoa kuvaa. Nyt ei tarvitse roudata tykkiä huoneen perälle.

Toinen ero vanhaan projektoriini on “lens shiftin” puuttuminen. Eli kuvaa ei pysty säätämään optisesti ylös tai alas vaan tykkiteline / valkokangas pitää säätää millilleen oikealle korkeudelle. Se onnistui onneksi aika helposti, mutta harmillinen puute joka tapauksessa muuten loistavassa laitteessa. Myös komponentti-liitännät ovat jääneet pois, joka saattaa ketuttaa joitain retroilijoita. Itse käytän edelleen tuota liitäntää silloin tällöin, kun jaksan kaivaa esiin GameCuben, XBOXin tai PS2:n. Toisaalta noin alhaisen resoluution pelit pelaa muutenkin mieluummin pienemmällä tv-ruudulla.

Muuten laitteesta ei ole löytynyt mitään valittamisen aihetta. Kaukosäädin on valaistu eli sitä on helppo käyttää pimennetyssä huoneessa. Käyntiääni on kohtuullisen hiljainen eli ei ole häirinnyt millään tavalla. Ilmeisesti projektorista löytyy myös vähän tavallista paremmat kaiuttimet, mutta itse en niitä ole vielä testannut, koska käytän työhuoneessa soundbaria. Ja kuva on juuri niin hyvä kuin tämän hintaluokan laitteessa vain voi olla (n. 1000 eur).

Olen viime aikoina käyttänyt projektoria eniten The Last Guardian -pelin pelaamiseen, jossa iso kuva pääsee todellakin oikeuksiinsa. Voisin jopa väittää, että tykin hankkiminen kannattaa jo pelkästään tämän pelin takia. Täydellisen eeppistä menoa ja huikaisevaa visuaalista kerrontaa! Tämä jos joku kannattaa kokea isolta kankaalta!

Did you like this? Share it:

Uusi MacBook Pro ja liitännät

Hankin muutama kuukausi sitten uuden MacBook Pro:n (late 2016 -malli). Se on osoittautunut erinomaiseksi läppäriksi, joskin ero vanhaan (olisikohan ollut vuoden 2014 malli) ei ole ollut ihan niin suuri kuin odotin.

Jotkut asiat ovat jopa menneet huonompaan suuntaan. Esimerkiksi näppäimistön tuntuma vaatii totuttelua. Myös nykäisystä irtoava MagSafe-virtaliitin on poistunut. Kaikista ikävintä on kuitenkin se, että koneesta löytyy pelkästään kuulokeliitäntä ja USB-C (Thunderbolt 3) -liitännät. Koneeseen ei siis saa vakiovarusteilla kiinni edes USB-tikkua tai iPhonea! Myöskään Applen oman bluetooth-hiiren ja bluetooth-näppiksen paritus ei onnistunut ilman lisävarusteena ostettavaa kaapelia! Onko Apple menettänyt järkensä? Ei kai yksi USB-adapteri olisi ollut liikaa vaadittu vakiovarusteeksi näin kalliiseen koneeseen? Myös SD-muistikortinlukijaa jäin kaipaamaan vanhasta koneesta.

Noh.. nämä nyky-Applen meininkiin liittyvät ongelmat oli itselläni tiedossa jo ennen koneen tilaamista. Niinpä tilasin Macin kaveriksi OWC:n telakan (n. 300 eur), joka liitetään tietokoneeseen yhdellä siistillä USB-C kaapelilla. Samaa kaapelia pitkin kulkee myös virta Maciin eli erillistä laturia ei enää tarvita. Telakasta löytyy kaikki tarvitsemani liitännät:

  • 5 kpl tavallisia USB 3.1 liittimiä
  • 2 kpl Thunderbolt 3 -liittimiä
  • mini DisplayPort -liitin
  • 10/100/1000 Ethernet -liitäntä
  • Muistikortinlukija
  • Kuuloke-/mikki
  • Optinen ääniulostulo
  • Firewire 800

Ainoa ongelma tämän telakan kanssa on se, että se ei ole saapunut vieläkään, vaikka tein tilauksen jo kolme kuukautta sitten! OWC ottaa vastaan ns. ennakkotilauksia, mutta toimitus tuntuu jostain syystä venyvän ja venyvän. Eli en osaa vielä sanoa onko laite oikeasti niin hyvä kuin miltä se kuulostaa. Toivotaan parasta. Siihen asti yritän tulla toimeen muutamalla donglella. Ei kovin tyylikästä eikä kätevää.

P.S. Olisiko Steve Jobsin aikana tällaiset aivopierut nähneet päivänvaloa?

 

 

Did you like this? Share it:

Uusi Nokia 3310

Uusi 3310 lähti tilaukseen! Tämä voi olla loistava esim. kuntosalilla tai lenkillä, jonne ei viitsi mitään äly-rohjaketta kantaa. Soitonsiirrot tähän ja musat soimaan. Jopa perinteinen kuulokeliitin löytyy! 30 päivää kestävä akku! Tervetuloa takaisin Nokia!

Lisäys: http://www.independent.co.uk/life-style/gadgets-and-tech/features/nokia-3310-review-battery-life-price-snake-features-how-much-release-date-a7599061.html

Did you like this? Share it:

Pilkkisimulaattori

Elämme ihmeellisiä aikoja. Tasan 20 vuotta sitten Pahkasika -lehdessä julkaistu pilkkisimulaattori on YLEn mukaan viimein totta!

Kotimainen pilkkijä-sovellus myy Kiinassa – virtuaalituotteet tarjoavat uusia elämyksiä eri-ikäisille

Tässä pelin arvostelu vuosikymmenten takaa (klikkaa isommaksi):

Did you like this? Share it: